Huhhuh ! Eilen tuli heitettyä vähän jännitävämpi talli reissu. Tosiaan annoin vähän sneak peakkia mun instagramissa kyseisestä talli reissusta. Mun instagramin löydät nimellä @tiukastisatulassa, löytyy myös tuosta vierestä -->
(c) Janita Kaarna |
Tää kuva löytyy myös mun instagramista ! (c) Janita Kaarna |
Viivi vaan jossain välissä huomautti että, aika tummalta näyttää tuolla edessäpäin. Ajateltiin varmaan kaikki että, ei se oo kun pieni sade kuuro. No kuule Nanna se oli vähän enemmän kuin sade kuuro... Valot välähti tallista kerran pois ja tuli heti takaisin. Sitten kuultiin eka jyrähdys. Toivottiin vaan että, se menis viistosti meidän yläpuolelta ja jatkais matkaa eteenpäin. Jatekettiin kumminkin vielä varustamista.
(c) Janita Kaarna |
Huomattiin hetken päästä ensimmäinen salama ja laskin siitä sekuntteja jyrähdykseen, totesin et myrsky on neljän kilometrin päässä meistä. Vettä rupes satamaan aivan kaatamalla, ei kuultu mitä puhuttiin toisillemme kun vettä satoi niin kovin. Maahan iski uusi salama ja laskin taas sekuntteja jyrähdykseen, tällä kertaa matkaa meidän ja ukkosen välissä oli enää kaksi kilometriä.
(c) Heidi Nisonen |
Ponit ei tuossa vaiheessa vielä reagoineet mitenkään jyrähdyksiin ja kovaan sateeseen. Vasta kun ukkonen saapui meidän yläpuolelle todettiin paremmaksi ratkaisuksi siirtää ponit karsinoihin ja ottaa niiltä suitset pois päästä. Helinä ( tallin suomenhevonen ) ja Poju ( Letan veli ja ruutan varsa ) rupesvat pyörimään ja höristelemään, myö kolme yritetään siinä niitä rauhoitella samaan aikaan kun kaikki ollaan aivan paniikissa.
Mulla on vissiin vähän vauhti päällä, (c) Heidi Nisonen |
Sade vain yltyi ja yltyi, kurkattiin ovesta ulos ja tallin piha vain tulvi vettä. Ukkonen oli aivan meidän yläpuolella, salamat iski kummallekkin puolelle tallia. Tarkoitus oli tänään käydä katsomassa oliko pellolle jäänyt jälkiä, mutta ei sitten muistettu. Sit alotettiin miettimään et onkohan tässä talossa ukkosenjohdatinta ? Tessa oli lähdössä väsäämään jotain muovi juttua katolle, ettei salama vaan iske meihin, sillä oltiin ihan valmita kuolemaan sillä sekunnilla.
(c) Heidi Nisonen |
Menin rauhottelemaan Lettaa sen karsinaan, kun hän ei malttanu ollenkaa pysyä paikoillaan. Käveli ympäri karsinaa aivan peloissaan. Sit kuultiin uudelleen jyrähdys, onneksi jo takanapäin. Sade jatkui vielä hetken aikaa, mutta ei se meidän ratsastusta häirinnyt. Sit laitettiin poneille suitset takas, ja käveltiin kentälle. Takana näky aivan musta pilvi ja edessäpäin pilvetön sininen taivas. En tiiä oisko siinä tilanteessa pitäny itkeä vai nauraa. Mutta onneksi selvittiin ilman minkäänlaisia haavereita.
Ootteko olleet tallilla koskaan ukkosen aikaan? Miten toimitte ?
Kertokaa minulle se kommenteissa :)