Moikka!
Nyt on käynyt sillä tavalla, että pidän taukoa Arskalla käynnista. Syitä on monia ja jaan ne teille aivan kohta. Laitoin sanan "loppu" lainausmerkkeihin sillä se ei varsinaisesti tarkoita loppua. Ilmoitimme Arskan omistajalle Janitan kanssa että pidämme taukoa ainakin tämän talvikauden Arskalla käymisestä, ja katsomme asiaa uudestaan keväällä. Syyt ovat yksinkertaisesti aika simppeleitä. Arska jää minulle aivan pian pieneksi, tallilla ei ole valaistua kentää (siis ei ollenkaan kenttää) ja varsinkin näin pimeän aikaan ei ole kauhean mukava ratsastaa pimeällä tiellä. Harkitsin tätä taukoa ja jonkin aikaa kunnes sitten uskalsin toteuttaa sen, ei ollu mitenkään helppoa sillä olenhan jo 1,5 vuotta Arskan kanssa kaikenlaista touhuillut.
Things end, but memories last forever.
Mutta, uudet tuulet puhaltaa. Kävin tänään kokeilemassa Petsikön tallilla erästä ponia ja suomenhevosta. Ponista etukäteen minulle kerrottiin että, nuori, hiukan arvaamaton, nopea likkeinen, herkkä, saattaa vähän metkuilla ja tekee yllättäviä pysähdyksiä. Hoitaessa poni näytti erittäin kiltiltä, mutta omistaja sanoi että, hänestä ei voi tietää, kuulemma välillä hoitaessa tuhma, mutta menee hienosti selästä ja joskus taas toisinpäin. Mutta poni näytti tänään hyvät puolensa. Nuo kuvailut eivät todellakaan kuvannut sitä ponia jolla minä ratsastin. Tottakai hän tuntui nuorelta oli ehkä hiukan sählä, mutta hänen kanssaan olisi ainankin tekemistä. Ainut ongelma tässä on se että, ponilla on jo vuokraaja... Joka käy silloin tällöin ja minä voisin aina tulla kun hän ei olisi tulossa. Toinen ongelma on se että, poni omistaa pölyallergian, eli kuivalla kesäsäällä ei pysty ratsastamaan ja muutenkin jos tuntuu yhtään tukkoiselta niin ei pystyisi ratsastamaan.
Sitten siihen suomenhevoseen... No sanoin jo aluksi että suomenhevoset ei ehkä ihan ole se minun juttuni. Hevonen oli jo valmiiksi sisällä kun menin hoitamaan häntä. Hevonen oli varmaankin 180 cm korkea ja voin sanoa että tuntui hieman peneltä hänen vieressään. Selkään päästiin vaikeuksien kautta ja alkukäynnit ja ravit tuntuivat ihan hyviltä isot liikkeet ja reipas suokki oli. Aloin työstämään siirtymiä isolla keskiympyrällä. En oikein saanut otetta hevosesta, kun hän halusi vain vetää pään alas ja kulkea niin kovaa kuin tahtoi. Loppujan lopuksi päädytiin siihen että hä kiikutti minua ympäri kenttää. Jouduin aina silloin tällöin pysäyttämään suokin aitaan kun en muuten saanut häntä rauhoitumaan. Sitten minulta vähän loppui usko ja voimat siihen uurtamiseen ja päätin että otan loppukäynnit ja tulen selästä alas. Tällä suokilla ei ole ollenkaan vuokraajaa joten hänellä voisin käydä niin monta kertaa viikossa kuin ikinä jaksaisin, mutta en tiedä haluanko?
Siis kummatkin näistä olivat ihan potenttiaalisia tapauksia ja ummassakin omat haasteensa. En tiedä vielä tarkkaan miä aijon tehdä, mutta ilmoitan siitä myhemmi teillekkin :)
Sekä menen Tiistaina kokeilemaan Janitan kanssa kahta eestinhevosta Taipalsaarelta, siitäkin varmaan postausta myöhemmin!
- Nanna
